20.4.2015

keittiön pieni muutos




Meillä on ollut suunnitteilla tehdä keittiöön pienimuotoinen remontti. Alkuperäiseen suunnitelmaan kuului seinien maalausta, hyllykön vaihtoa keveämään malliin ja tasojen vaihto valkoiseen laminaattiin. Massiivipuutaso on kaunis, mutta työläs. Alunperin taso suojattiin Bloomin puunsuojalla. No sehän kului suunnilleen viikossa pois. Viime joulun alla otimme tasot uudestaan käsittelyyn ja tällä kertaa hionnan jälkeen pintaan levitettiin muutama kerros Osmo Colorin valkoista puuvahaa. Oli kuulemma ammattilaisten mielestä parasta mitä markkinoilla on. Kuvista näette, kuinka hyvää tuo aine on. Jääkaapin vierestä vaha on jo kulunut pois, vaikka tasojen käsittelystä on kulunut vasta muutama kuukausi. En suosittele kenellekään. Näin en myöskään suosittele massiivipuutasoa, ellei siedä joko jatkuvaa tasojen käsittelyä tai epämääräisen näköistä pintaa. Siispä tasot lähtevät ehdottomasti vaihtoon. Laminaattia sen olla pitää. Tai kiveä, mutta se ei tällä kertaa ole vaihtoehto, koska budjetti. 

Koska olen malttamaton, päätin jo nyt tehdä pienen esiremontin. Hyllyn ja tasojen vaihto jää seuraavaan osaan. Tällä kertaa maalasin keittiöstä pari seinää harmaalla. Seuraavan remonttiosion yhteydessä maalaan seinät uudestaan jollain ihan muulla värillä. Lopputulos on omaan makuuni liian rustiikki, joten vaihtoon männööpi. Jätän vielä uudelle valkoiselle tasolle mahdollisuuden freesata kokonaisuus siedettäväksi, mutta tällä kombinaatiolla tuo harmaa on aivan liian lämmin mun makuun. Lämmin harmaa myös vähän riitelee lattian kylmän harmaan sävyn kanssa, joten se yksistään jo puoltaa värin vaihtoa. Saapa nähdä minkälainen oravanpyörä tästä nyt tulee. Periaatteessa tykkään, ettei keittiö ole nyt niin kliini, mutta kun kerran sain tuon rustiikki-ajatuksen päähäni, ei muuta puutukaan kuin punaruutuiset kardiinit ikkunasta.

Mitä tykkäsit? Mentiinkö sunkin mielestä rytinällä metsään vai oliko muutos parempaan suuntaan? 








14.3.2015

just nyt





Täällä on haipakkaa pitänyt. Just kun tuntui, että elämä itkuisen vastasyntyneen kanssa alkaa näyttää aurinkoisempaa puolta, mies loukkaantui moottorikelkkaonnettomuudessa. Tässä sitä nyt ollaan kolmen lapsen (joista se nuorin on ONNEKSI nykyään todella helppo), yhden vammautuneen, opiskelujen ja kotitöiden keskellä nuttura vinossa, silmäpussit poskilla, mutta toistaiseksi kaikista päivistä selvinneenä. Olen yrittänyt siloitella itselleni vähän iisimpää kevättä mm. palkkaamalla tutun tytön meille siivoilemaan kerran viikossa. Hankittiin myös tuplarattaat, että pääsen kaikkien kolmen kanssa laajentamaan ulkoiluja kotipihan ulkopuolelle. Opintoja olen tehnyt vauvan päiväunien ja yön pikkutuntien aikaan. Kyllä tästä vielä kesäksi noustaan entistä ehompina! Onneksi on perheet ja ystävät, jotka meitä on ihanasti auttaneet kukin tavallaan. Iso kiitos teille.

Tämmöistä tänne. Päivittelen blogia niin usein kuin mahdollista. Tämä on onneksi siitä kätevä harrastus, että tätä voi ihan kotisoffalta harrastaa. Kuvat tähän juttuun ovat meidän vanhasta kodista, jonka myimme pois kesällä 2012. Talo oli 50-luvun pieni omakotitalo suurella pihalla. Ai että mitä muistoja tuoltakin on...

7.2.2015

WC = i like








Että voikin olla ihminen kiitollinen vessasta. Tämä kyseinen kiitollisuutta tunteva ihminen on erityisen hämmästynyt siitä, miten sieltä-täältä-ja-tuolta hankituista tarvikkeista tuli loppujen lopuksi niin mukava kokonaisuus. Raksa-aikana wc sai lattian, seinät ja wc-istuimen koteloineen. Hanan tekniikka asennettiin myös. Sitten tuli piiiiiiiiitkä hiljaisuus. Oikeastaan yhden ja puolen vuoden pituinen hiljainen kausi. Ei ollut motivaatiota, eikä allastakaan tahtonut millään löytyä. Sitten yhtäkkiä löytyi Ikeasta päheät kaapit ja sopivan näköinen allaskin tupsahti markkinoille. Ennen joulua tilasimme kaappien päälle ja altaan taakse lasit sekä peilin. Viikko sitten vessa VIHDOIN JA VIIMEIN otettiin oikeasti käyttöön.

Iloiseksi tulen myös kaikesta tuosta pienestä tilbehööristä, jota hartaudella asettelin paikoilleen vessan valmistuttua. Nestesaippua ja saippualautanen ovat tuliaisia Ruotsin puolelta, Lagerhausista. Ruskea saippua on lasten isomummun Virosta tuoma, valkoisen saippuan olen vuosia sitten voittanut jostain blogiarvonnasta (juu, omistakin kätköistä voi tehdä näköjään löytöjä!). Että kyllä muuten saippuoillakin voi olla tarina, se kun tuntuu sisustuksessa olevan monella se juttu. Hyllyn päällä, vessapaperirullan takana pilkottaa muisto Balilta; Joy, lukee tuossa mosaiikkipeilikoristuksessa. Juliste on myös useamman vuoden vanha. Aina välillä sen otan esiin ja sitten kohta taas käärin kaappiin. Nyt sen on hyvä tuolla.

Tulipahan tarinaa yhdestä vessasta. Pieni askel teille, iso askel meille!


24.1.2015

tik tok tiketi tok osa 2 ja mörköpelko




Jottei pojan kello jäisi vähemmälle huomiolle niin tässä nyt sekin. Olohuoneen lisäksi innostuin hakkaamaan nauloja tännekin huoneeseen. Joku päivä vielä pakkeloin näitä seiniä ja kadun syvästi tätä tauluvimmaa. Kellon lisäksi seinälle päätyi Juhana Hurtigin teos ja allekirjoittaneen todella kömpelö leoparditeos, jonka tein pojalle viisivuotissynttärilahjaksi. Toisessa kuvassa näkyy huuto.netistä muutama vuosi sitten ostettu vintagelamppu. En oikein tiedä onko tuo jo liian retro, mutta mun mielestä se sopii jotenkin tosi hyvin väreiltään just kaikkiin muihin huoneen assesööreihin.



Lopuksi vielä kirjasuositus kaikille mörköjen ja örkkien ystäville. Minä en pelkää mörköjä -puuhakirja on jopa mun mielestä hauska. Siinä on yli 150 tehtävää, joista osassa pitää esimerkiksi leikata mörkö irti kirjasta, pomppia sen päällä ja heittää se lopuksi roskakoriin. Ehkä siinä samalla lentää roskakoriin myös mörköpelko, joka ainakin välillä riivaa noita meidän kahta vanhempaa lasta. Ostin kirjan Kärkkäiseltä, klik vain jos kiinnostuit. Tämä oli kyllä todellinen suksee meillä ja kaikki tehtävät tuli tehtyä muutamassa päivässä!

tik tok tiketi tok




Ai kun mää niin tykkään noista lasten joululahjaksi saamista kelloista! Tänään meillä ollut pikkuvieras kysyi, että onko nuo itse tehdyt. Voisivat ollakin! Tukevista erivärisistä pahveista ja kellon koneistoilla voisi samankaltaiset itsekin väsätä.

Tyttären huoneen seinällä on kirpparilta kauan sitten löydetty vanha huivi. Meille niin sopiva, kun olemme miehen kanssa avioliiton ensikuukaudet Australiassa viettäneet. Värikin on tosi herkullinen. Paremman idiksen puutteessa kiinnitin huivin sinitarralla seinään.

14.1.2015

sisustusta pienellä ässällä




Tämä kotiäitinä oleminen nähtävästi innoittaa sisustamaan enemmän. Tai jos nyt sisustamisesta voi edes puhua, monesti asiat vain tapahtuvat, huomaamattomasti ilman mitään sen kummempia Sisustetaanpas nyt-juttuja. Siivouksen yhteydessä taulut saattavat vaihtaa paikkoja tai huomaan jonkun esineen joutavan kaappiin pölyä keräämästä. Yhtenä iltana olin vauvan kanssa kaksin kotona ja aikani olohuoneen seinää tuijotettua hain vasaran ja kolme pientä naulaa. Yksi naula oli seinässä jo valmiina. Muutamaa vasaranlyöntiä myöhemmin seinällä oli ihan erinäköinen setti kuin aiemmin. Varovaisesti arvioiden keväisempi. Jonkinlaista taulukollaasia tuohon on ollut suunnitteilla jo puolitoista vuotta, eli siis talon valmistumisesta lähtien. Ajatuksen tasolla tuntuu melkein pahalta rei'ittää seiniä, mutta kerran kirpaistuaan helpottaa.

Kuvissa muuten joululahja mieheltäni. Kuka arvaa mikä? On se kyllä välillä aika lutunen kun tuommoisia keksii..


10.1.2015

pussilakana diy





Vanhasta pöytäliinasta suloiseksi pussilakanaksi. Vähälle käytölle jäänyt pellavainen pöytäliina sai enemmän käyttöarvoa, kun ompelin sen pussilakanan muotoon. Meidän vauvan pussilakanat ovat osoittautuneet jokaikinen vähän väärän kokoisiksi peittoon nähden. Milloin peitto on liian suuri tai pieni. Itse tekemällä pussilakana on nyt justiinsa eikä melkein sopiva. Ompelin vielä keskelle tukevaa neonpinkkiä satiininauhaa ilmettä tuomaan. Ja tulihan siitä oikein kelpo, suosikkiainesta! Kiitos vain ystäväni S ideanpoikasesta! ;) Tällainen ompelus on helppo toteuttaa vaikka olisi vähän tumpelo ompelemaan. Ei tarvitse muuta kuin tikata suoraa ommelta ja priimaa tulee.

Vanha sairaalan vauvasänky on lainassa siskoltani. Ilman tätä ei oltaisi kyllä tultu toimeen mitenkään. Suosittelen syvästi kaikille vauvaperheille. Vauvan viihdykkeeksi ripustin reunaan joulukuusesta riisutut lintuset. Donna Wilsonin kisun vauva sai meiltä joululahjaksi. Kyllä kelpaa rinsessan ottaa nokoset sängyllänsä! (Rinsessa itse on kyllä täysin eri mieltä. Tällä hetkellä uni tulee parhaiten ulkona rattaissa. Eilenkin otti sellaiset kevyet neljän tunnin päiväunet ulkona.)


30.12.2014

maya nepal





Tänä vuonna meiltä lähti joulukortit vain lähinnä sisaruksille. Löysin Maya Nepalin valikoimista makosia pieniä koristuksia ja ne teippasin korttipohjalle. Osaa voi käyttää ihan off-seasonina esimerkiksi avaimenperänä. Omaan kuuseen löytyi myös kauniita Nepalissa käsintehtyjä huopakoristeita. Tähdet on muuten valmistettu karkkipapereista. Harmi kun en nyt edes googlettamalla löydä Maya Nepalin verkkokauppaan. Sellainenkin nimittäin on ja jos oikein ymmärsin, niin tuotosta menee osa Nepaliin lastenkoteihin. Valikoiman ihan ehdoton suosikki mun mielestä on huopapalloista valmistetut matot. Niitä saa omien mittojen ja värien mukaan tilattua juurikin sieltä verkkokaupasta. Lisään vielä linkin myöhemmin, jos osoite jostakin putkahtaa päähäni.

29.12.2014

joulu 2014






Joulu tuli ja meni. Olimme ekaa kertaa jouluaaton ihan vain omalla porukalla, me viis. Oikeastaan omassa kodissa se rentoutus vasta maksimoituu kun saa olla ja tehä justiin niinkö itse haluaa. Aatto meillä alkoi riisipuurolla, jonka jälkeen käytiin haudalla. Sitten saunat ja jouluruoat ja lopulta ilta huipentui lasten osalta pukin ja muorin vierailuun. Lahjavuori oli kyllä taas ihan törkeä ja sitä roskaa tuntui olevan enemmän kuin niitä itse lahjoja! Meillä oli eteisessä vielä eilen ihan järkyt lahjapaperi- ja laatikkovuoret. Ensi jouluun keksinkin idean, että ompelen kaikille omat isot kankaiset säkit, mihin lahjat laitetaan. Niistä voisikin tulla aika kivat, jos jokaiselle ompelisi ajatuksella persoonaan sopivan pussukan. Kuusihan meillä siirtyi viettelemään loppuelämäänsä terassille olohuoneen ikkunan taakse jo eilen. Ennen joulua sitä luulee jaksavansa viettää joulua loppiaiseen asti, mutta niin sitä vain tulee heti joulun pyhien jälkeen heitettyä jouluisimmat jutut pois. Nyt vain reippain mielin kohti uutta vuotta!


19.12.2014

lahjat peittyy kääröihin


Keskiviikkona oli viimeinen päivä kun vielä varmuudella sai tilattua joululahjoja nettikaupoista. Olin ennen tätä koko lahjarumbaa päättänyt, että lapset saavat kolme lahjaa meiltä vanhemmilta. Vauva ei tietenkään tarvitse sitäkään, mutta jotain pientä hällekin tuli hankittua. Kolme lahjaa pitäisivät sisällään yhden kauniin, yhden käytännöllisen ja yhden toivotun lahjan. Noo, saattaa niitä paketteja olla enemmän kuin kolme, mutta ajatus oli aika hyvä, vai mitä? Keskiviikkona sitten huomasin, että ne kauniit paketit ovat vielä hommaamatta kokonaan. Löysin molemmille nätit kellot huoneisiinsa ja saatoin tilata itsellekin jotain. (FDS:lla on toimitus kotiin ilmainen kun tilaus ylittää 100 egee, eli hyvä tekosyy tilata pikkusen enemmän. Ja olikin nopsa toimitus. Keskiviikkona tilasin ja tänään lähetti oli oven takana ison laatikon kanssa.) Wrong for Hayn pyyhkeitä on tullut ihasteltua jo tovi ja kun tuo vessa uhkaa valmistua lähiaikoina niin juhlitaan sitä nyt uuden pyyhkeen voimin. Noissa on kauniit kuosit, vähän afrikkalaishenkiset.

Nyt on virallisesti joululahjat hankittu, mutta mikä estää huomenna vielä ryntäämästä kansan täyttämille kaupoille? Eipä juuri mikään, joten sekaan vaan.. Huoh.